FI SE EN
Etusivu  | Matkailuinfo  | Tapahtumat  | Palveluhakemisto  | Hallinto ja palvelut  | Yrittäjyys  | Ajankohtaista
Kalastusmatkat
Luonto- ja kulttuurimatkat
Pakettimatkat
Nähtävyydet
Majoitus
Kahvilat ja ravintolat
Vene-, kanootti- ja polkupyörävuokrausta
Laiva-, lossi- ja linja-autoaikataulut
Vierassatamat
Historia
Ota yhteyttä


Kustavi - kuninkaan mukaan 

Kustavin kehityksessä itsenäiskeksi hallintoalueeksi vaikutti suuresti seurakuntaelämä. Ensimmäinen maininta Kustavin kirkkopitäjästä löytyykin kirkollisista yhteyksistä - Mikael Agricolan vuonna 1554 laatimasta saaristokirkkojen omaisuusluettelosta, jossa mainitaan vanhin Kustavin pyhätöistä, Pohjois-Vartsalan Pyhän Johanneksen kappeli. 

 

Tulevan Kustavin kunnan nimi liittyy keskeisesti Kivimaan saareen rakennettuun, yhä nykyisellä paikallaan sijaitsevaan puukirkkoon. Se vihittiin käyttöön 1. kesäkuuta 1783. Vihkijä antoi kirkolle nimeksi Gustaf, rakentamiselle luvan myöntäneen Ruotsin kuningas Kustaa III:n mukaan. Siitä lähtien on puhutta Kustavista ja kustavilaisista. Vaikka vuoden 1865 asetuksella maalaiskunnat erotettiin seurakunnista, Kustavista tuli virallisesti nykynimellä tunnettu kunta vasta vuonna 1874, saaristopitäjille myönnetyn lykkäysajan jälkeen. 

 

 

Kalastajapitäjästä saariston vetovoimaisimmaksi matkailukunnaksi

 

Kustavilaisten tärkeimpinä elinkeinoina olivat vuosisatojen ajan merenkulku ja kalastus. Aina 1900-luvun alkukymmeniin miltei jokaisen kustavilaisen perheen elanto oli sidottu mereen. Maininkeja kynnettiin puisin purjelaivoin, joista enemmistö oli kaljaaseja, jahteja ja sumppuja, ja kalaa laivattiin aina Tukholmaan asti. Hauen osuus viennistä oli suurin. 

 

Kalan viennin romahtaminen ja laivaliikenteen kannattavuuden raju lasku1920-luvulla jouduttivat suunnitelmia liikenneolojen parantamisesta Kustavissa. Saaristokunnan tieverkosto lossiyhteyksineen kehittyi vaiheittain. Vuonna 1932 Kustavin Rahirannan ja Taivassalon Helsinginrannan välillä avattiin ensimmäinen ”lauttayhteys”, joka tarkoitti aluksi moottoriveneen vetämää proomua. 1940-luvulla Kataistensalmen yli avattu lauttayhteys muutti liikkumisen Turun suuntaan joustavammaksi. Kesällä 1953 paranivat yhteydet salmen jakaman kunnan sisällä. Silloin Kustavin hallintosaarelta Kivimaalta alkoi lauttaliikenne Ströömin yli Pohjois-Vartsalaan. 

 

Kohentuneet liikenneyhteydet ja paikalliset tieolot kasvattivat Kustavin suosiota kesämökkikuntana. Kun vuonna 1950 kesäasuntoja oli vain parisenkymmentä, 1980-luvu alussa niitä oli kaksi tuhatta. Vuonna 1982 valmistui Suomen kymmeneksi pisin, Kaitaisten silta, joka yhdistää Kustavin Kaitaisten ja Taivassalon Lehtisten saaret. Siltayhteyden saaminen mantereeseen vauhditti Kustavin nousua Turun saariston vetovoimaisimmaksi matkailukunnaksi.

 

Tule Kustaviin ja koe merellisen historian havina hyvien palvelujen ja maittavan ruuan parissa!